Moni arkielämän toiminto on muuttunut sähköiseksi, mutta välikädet ovat silti säilyneet. Vuokra-asunnon ovien avaus, äänestys sekä rahansiirto edellyttävät kaikki omat välitoimijansa, mikä hidastaa niiden toteutusta. Lohkoketjuteknologia eli blockchain pyrkii poistamaan juurikin kolmansien osapuolten tarpeen nerokkaalla tavalla.
Vaikka tästä teknologiasta kuullaan yleensä puhuttavan kryptovaluuttojen yhteydessä, on lohkoketjusta myös moneen muuhun. Lohkoketjulla moni arjen toiminto voidaan tehdä automaattisesti, luotettavasti ja nopeasti ja ennen kaikkea edullisemmin.
Mitä vaikutuksia mahdollisella yleistymisellä olisi kryptovaluuttaan sijoittaville tai vain tavan ihmisille? Entä miten tämä teknologia käytännössä toimii? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia tässä artikkelissa.
Sisällysluettelo
Mikä on lohkoketjuteknologia?
Lohkoketju on yleisnimitys eräänlaisille sähköisille tilikirjoille, joissa säilytetään mitä tahansa arvokasta tai hyödyllistä digitaalisessa muodossa olevaa tietoa. Voikin sanoa, että lohkoketju on sähköistä kirjanpitoa, joka on hajautettu lukuisille eri palvelimille ympäri maailmaa. Nämä palvelimet ylläpitävät lohkoketjua.
Vaikka monella menee Bitcoin ja lohkoketju sekaisin, on Bitcoin vain tunnetuin lohkoketjuteknologian käyttökohde.
Yksinkertaistetusti voidaankin sanoa, että lohkoketju on menetelmä, jonka avulla lukuisat eri toimijat eli palvelimet ylläpitävät verkkoa, joka sisältää tietyn lohkoketjun tietokannan (esimerkiksi Bitcoin on yksi tällainen). Kun toimijoita on lukuisa määrä, luovat ne yhdessä hajautetun tietokannan, jota ei pysty hallitsemaan jokin tietty taho, keskuspankki tai valtio. Tätä laajasti hajautettua tietokantaa ei täten pysty tuhota, väärentää tai manipuloida, vaan lohkoketjuun tallennetun tiedon turvallisuustaso on erittäin vahva.
Jos joku haluaisi muuttaa lohkoketjussa olevaa tietoa, tulisi kyseisellä halukkaalla olla enemmän laskentatehoa käytettävissä kuin kaikilla vertaisverkossa olevilla palvelimilla yhteensä. Tämä on käytännössä mahdotonta. Vertaisverkko kasvaa aina sen myötä kun uusia toimijoita astuu mukaan eli mitä enemmän toimijoita vertaisverkossa on, sen vaikeampaa lohkoketjua on manipuloida.
Hajautetun vertaisverkon lisäksi yksi lohkoketjun ominaisuus on myös se, että lohkoihin voidaan pelkästään lisätä uutta tietoa, mutta lohkossa jo olemassa olevaa tietoa ei voida lisäämisen jälkeen muuttaa, vaan se lukittuu lohkoon. Lukitseminen tapahtuu tiivisteiden avulla, jollainen jokaisesta lohkosta tehdään. Kyseinen tiiviste sisältää nimensä mukaisesti yhteenvedon lohkossa olevasta sisällöstä. Tämä tiiviste lisätään aina uuteen lohkoon, jolloin aiempien lohkojen muokkaamisesta tulee käytännössä mahdotonta.
Jos edellisen lohkon sisältämää tietoa haluaisi lähteä muokkaamaan, muuttuisi silloin myös siinä oleva tiivistelmä, jolloin se ei enää menisi yhteen edellisen lohkon kanssa olevan tiivistelmän kanssa ja tällöin muokkaus ja manipulaatio olisi helppo havaita. Lohkon muokkausyritys tarkoittaisi myös sitä, että jokaista aiempaa lohkoa pitäisi lähteä muokkaamaan, joka on käytännössä mahdoton projekti.
Otetaan esimerkkinä NFT-taideteos ja omistajuus:
Olet ostanut kyseisen NFT-taideteoksen ja sinut on lukittu omistajaksi lohkoketjuun. Normaalisti jos ostaisit taideteoksen, saattaisit saada siitä paperisen todistuksen, jossa kerrotaan omistajuutesi tai sinut saatetaan merkitä johonkin taidekaupan tietokantaan.
Omistuspaperi ja myös taidekaupan tietokantaan omistajan nimen muuttaminen on helppoa. Eli omistajuutesi on lopulta hyvin haurasta ja helposti väärennettävissä. Kun taas NFT-taideteoksen omistajana sinut lukitaan omistajaksi lohkoketjuun ja tätä tietoa ei voi enää muuttaa, koska tieto omistajuudestasi on hajautettu useille eri palvelimille, eikä lohkoketjussa olevaa tietoa voi muokata jälkikäteen.
Turvallisen omistajuuden lisäksi NFTn avulla voidaan varmistaa teosten uniikkius. Ei voi olla olemassa kahta samanlaista NFT-teosta. Sen on käytännössä mahdotonta. Jos on olemassa kaksi samanlaista NFT-teosta, voidaan lohkoketjusta helposti selvittää kumpi näistä teoksista on tehty ensin ja kumpi on aito. Lohkoketjuun tallentuu nimittäin tieto tekijästä, päivämäärä ja uusi omistaja.
Ainut riski, joka tällaisessa tilanteessa on, on se, että hukkaat salausavaimesi eli ns. salasanasi, jonka avulla pääset käsiksi lohkoketjussa olevaan omistukseesi.
Lohkoketjun historiaa
Ensimmäinen tunnettu esitys lohkoketjun konseptista löytyy vuodelta 1991. Idean kryptografisesti turvatusta lohkojen ketjusta hahmottelivat tutkijat Stuart Haber ja W. Scott Stornetta julkaisemassaan akateemisessa tutkielmassa. Tutkielma keskittyi lohkoketjuteknologian käyttöön tiedostojen aikaleimaamisessa, mikä on yhä tänä päivänä sen suosittu käyttökohde.
Satoshi Nakamoto nimimerkillä itseensä viitannut henkilö tai taho hyödynsi tutkielmaa julkaisemassaan Bitcoin-artikkelissa vuonna 2008. Tätä pidetään laajalti nykyisin tuntemamme lohkoketjuteknologian varsinaisena alkuna, sillä artikkelissa siirryttiin pohdinnasta teknisten yksityiskohtien tasolle.
Kun Bitcoin-vertaisverkko sitten luotiin vuonna 2009, tuli siitä ensimmäinen lohkoketjun käyttökohde oikeassa elämässä. Tietoisuus lohkoketjuteknologiasta alkoi levitä käsi kädessä Bitcoinin suosion kanssa.
Vuonna 2015 julkistettu Ethereum puolestaan loi uuden, entistä ehomman ja Bitcoinista erillisen lohkoketjun. Tämä mahdollisti lohkoketjuteknologian käytön moniin muihin käyttötarkoituksiin, kuten hajautettujen sovellusten sekä älysopimusten luontiin.
Näin syntyi ns. toisen sukupolven lohkoketjujen ryhmä, ”Blockchain 2.0”. Enää lohkoketjuja ei nähty pelkkänä uusien maksujärjestelmien pohjana, vaan tietojenkäsittelyalustoina monille erilaisille sähköisille sovelluksille ja älysopimuksille.
Miten lohkoketju toimii?
Aiemmin kerroimmekin jo hieman sitä, miten lohkoketju käytännössä toimii, mutta sukelletaan aiheeseen vielä lisää.
Lohkoketjussa tieto säilötään nipuissa, joita kutsutaan lohkoiksi (eng. block). Bitcoinin tapauksessa nämä lohkot ovat kuin eri lompakoiden (eli pankkitilien) välisiä transaktioita listaavia sivuja. Lohkoketjuissa kyseiset tietosäilöt eli lohkot on yhdistetty toisiinsa aikajärjestyksessä, muodostaen jatkuvan jonon eli lohkojen ketjun – blockchain (jono lohkoja).
Kussakin lohkossa on viittaus eli tiivistelmä tätä edeltäneeseen lohkoon, mikä tekee jonkin tietyn lohkon tietojen muuttamisesta tai väärentämisestä miltei mahdotonta. Avoimessa, jatkuvasti satojen tai jopa kymmenien tuhansien tietokoneiden päivittämässä tietokannassa tiedot tulisi pystyä muuttamaan jokaiselta koneelta lohkoketjun väärentämiseksi.
Mikäli tietoja pyritään muuttamaan hyvin tarkoituksin, tulee tämä tehdä lisäämällä ketjuun täysin uusi lohko, jossa muutos ilmoitetaan.
Uusien lohkojen lisäystä tietokantaan säännöstelee ennalta määritelty ns. peliehto, konsensusalgoritmi. Eri lohkoketjuilla on omat konsensusalgoritminsa (Bitcoinilla Proof-of-Work ja osalla lohkoketjuista se on Proof-of-Stake), mutta tyypillisesti se on konsensusalgoritmi on matemaattinen palapeli.
Tällöin se verkon käyttäjä, kenen tietokone tai ratkontalaite ensimmäisenä löytää oikean vastauksen matemaattiseen palapeliin, pääsee lisäämään seuraavan uuden lohkon lohkoketjuun.
Lohkoketju on siis kuin digitaalinen versio jo vuosituhansia vanhasta tilikirjanpidosta. Lohkoketjun avulla voidaan seurata ja pitää kirjaa arvokkaasta tiedosta ilman, että muutosten ilmetessä vanhoja tietoja tulisi tuhota.
Monipuolisuuden ohella lohkoketjun myyntivaltit ovat sen peruspilarit: luotettavuus ja avoimuus. Tietokannassa tiedot ovat kaikille avoimia, mutta niistä ei kryptografian eli salauskirjoitustekniikan ansiosta saa mitään henkilökohtaista selville. Tietokannan jatkuva päivitys useiden riippumattomien toimijoiden ansiosta puolestaan varmistaa puolueettomuuden ja sen, ettei kukaan pääse manipuloimaan tietoja omaksi edukseen.
Mihin lohkoketjuteknologiaa käytetään?
Lohkoketjuteknologiaa voidaan siis käyttää minkä tahansa arvokkaan, digitaalisen tiedon säilöntään ja kirjanpitoon, mutta aivan kaikkiin tilanteisiin se ei sovi.
Jotta lohkoketjuteknologian ydintarkoitukset eli puolueettomuus, avoimuus ja hajautuneisuus voitaisiin saavuttaa, on sen saavutettava tarpeeksi laaja palvelimien eli käyttäjien verkko. Siksi suljetut, rajalliselle, ihmisryhmälle avoimet lohkoketjut eivät useimmissa tilanteissa ole eduksi tai tarpeen; näissä kun tietokannan hallinnointi ei ole puolueetonta tai riittävän hajautettua.
Mikäli tämän huomioi, voi lohkoketjuteknologiaa hyödyntää esimerkiksi sosiaalisen median alustojen, rahapelisovellusten ja maksuvälineiden tekoon. Sillä voidaan myös sähköistää kirjanpito esimerkiksi maakaupoista, asuntojen vuokrauksesta, äänestyksistä tai vain rahan siirroista.
Lohkoketjuteknologian hyödyt
Oikein käytettynä lohkoketju tarjoaa vahvan alustan monien eri arjen toimintojen tehostamiselle ja nopeuttamiselle. Blockchain-teknologian kolme päähyötyä ovat:
- Arvokkaan tiedon luotettava säilöntä: Koska ketjun lohkoja ei voida muokata niiden tultua vahvistetuiksi, ei myöskään niissä säilöttyä tietoa voida vääristää. Muutokset on tehtävä täysin uusilla lohkoilla, joiden lisäyksen vahvistaa puolueeton ja hajautettu käyttäjien verkko.
- Kolmansien osapuolten tarpeen poisto: Moni korruptoitunut ja hidas instituutio on rakentunut tiedon yksinvaltiuden ympärille. Lohkoketjuteknologian avulla rahansiirrot, äänestykset ja maan omistajuudet todentaa puolueeton käyttäjien verkosto – ei mikään yksittäinen taho.
- Ajan ja rahan säästö: Kolmansien osapuolten poistolla ja varmennusprosessien automatisoinnilla monesta arjen toiminnosta voidaan tehdä huomattavasti nopeampaa ja edullisempaa.
Lohkoketjujen yleistymisestä olisi siis hyötyä meistä jokaiselle. Tällä hetkellä menetelmän yleisin käyttökohde ovat erilaiset kryptovaluutat, jotka tarjoavat käyttäjilleen monenlaisia ominaisuuksia.
Bitcoinin kaltaiset, rajallisen valuuttamäärän omaavat virtuaalivaluutat tuovat tavan ihmiselle mahdollisesti tehokkaan suojan inflaatiota vastaan. Kun näiden rahojen maksimimäärä on laskettu markkinoille kiertoon, ei niitä voida luoda lisää keskuspankkien painamien valuuttojen tavoin.
Rahan ohella se mahdollistaa erilaisten arvokkaiden tietojen luotettavan ja nopean välittämisen, mistä hyötyä on esimerkiksi Airbnb- ja Uber-palveluiden yleistämässä vuokraus- ja lainatoiminnassa.
Lohkoketjuteknologia päivittäisessä liiketoiminnassa
Etenkin omistusoikeuden vaihdoksia ja sen todistamisia edellyttävässä liiketoiminnassa lohkoketjuteknologia loistaa mahdollisuuksillaan. Lohkoketjussa tieto voidaan säilöä ja tarkistaa ilman tarvetta kalliille kolmansille osapuolille, kuten lakimiehille.
Älysopimuksilla taas esimerkiksi vuokra-asunnon ovien avaus voidaan automatisoida, mahdollistaen aiempaa nopeamman ja luotettavamman Airbnb-tyylisen lyhytvuokrauksen. Enää avaimia ei tarvitse olla itse tuomassa paikan päälle, vaan järjestelmä toimeenpanisi ovien PIN-koodin lähetyksen heti todennettuaan vuokralaisten tekemän maksun.
Erityisen hyvin lohkoketjuteknologia sopiikin juuri tällaisten, absoluuttista luotettavuutta edellyttävien prosessien nopeuttamiseen ja hajauttamiseen.
Lohkoketjuteknologia ja sijoittaminen
Kiinnostus lohkoketjuteknologiaa kohtaan vain jatkaa kasvamistaan, eikä sille näy selvää loppua. Bitcoinin viimeisin nousu näyttäisi lujittaneen kryptovaluuttojen ja näin myös lohkoketjuteknologian mainetta suurten yleisöjen silmissä.
Yleistyminen toki näkyisi meistä jokaisen arjessa, mutta suoraa rahallista hyötyä tarjoaa lohkoketjuteknologiaan sijoittaminen. Kohteen valinnassa on noudatettava aivan yhtä tarkkaa varovaisuutta, kuin minkä tahansa muunkin sijoituksen kanssa.
Lohkoketjuteknologia ja kryptovaluutat
Tunnetuin menetelmää hyödyntävä oikean elämän käyttökohde on Bitcoin-lohkoketju, johon perustuu samaa nimeä kantava kryptovaluutta. Sen rinnalle on vuosien varrella noussut toinen toistaan tehokkaampia vaihtoehtoisia kryptovaluuttoja, ns. altcoineja, jotka sopisivat tulevaisuuden maksuvälineiksi jo tätä markkinoiden konkaria paremmin.
Lohkoketjuteknologian saaman huomion kasvusta voikin hyötyä sijoittamalla tulevaisuuden maksuvälineiksi pyrkiviin kryptovaluuttoihin tai seuraamalla markkinoiden yleistä intoa. Bitcoin on yhä lohkoketjuteknologiaa hyödyntävistä maksujärjestelmistä maineikkain, ja sen kurssimuutokset määrittävät myös altcoinien arvojen yleisen suunnan.
Bitcoinin lyhyen aikavälin kurssinousuista voi siis hyötyä käyttämällä tätä osviittana kryptovaluuttojen yleisen luottamuksen arvioinnissa tai käymällä sillä kauppaa merkittäviä kurssimuutoksia ennen. Pitkällä aikavälillä Bitcoinista ei kuitenkaan tulevaisuuden valuuttaa voi tulla, sillä sen transaktioiden vahvistamisnopeus on tähän aivan liian heikko.
Lohkoketjuteknologia yritykset
Kryptovaluuttojen ja näin myös niiden hyödyntämän lohkoketjuteknologian saaman huomion kasvaessa yhä useampi yritys on pyrkinyt hyötymään tästä uudesta markkinaraosta.
Monelle lohkoketjuteknologia on yhä vain hienolta kuulostava käsite, ja eri toimijat ovat pyrkineet hyötymään tästä. Lohkoketjuteknologiasta on muodostunut samanlainen houkutin kuin ”100% luonnollinen” aikoinaan ruokien etiketeissä oli – siis ostajan korvaan hyvältä kuulostava käsite, joka ei kuitenkaan kaikissa tilanteissa tarkoita samaa asiaa.
Lohkoketjuteknologia mobiilisovelluksen perustana esimerkiksi on huomattavasti hyödyllisempi, kuin väljästi jonkin yrityksen tietojen tallentamisessa. Tämä johtuu siitä, että blockchain-järjestelmien hyödyllisyyden edellytys – laaja, puolueeton käyttäjäkunta – ei liian suljetussa järjestelmässä toteudu.
On toki monia yrityksiä, jotka todella hyödyntävät lohkoketjuteknologiaa uusin, innovatiivisin tavoin. Näistä muutamia ovat:
- Power Ledger – Australialaisyritys, jonka lohkoketjuteknologiaa hyödyntävällä sovelluksella yksityishenkilöt ja yritykset voivat myydä sekä ostaa ylijäänyttä uusiutuvaa energiaa reaaliajassa.
- FarmaTrust – Brittiläinen start up, joka tarjoaa kansainvälisen jäljitysjärjestelmän lääkeaineille, päämääränään väärinkäytösten ja laittomien lääkkeiden ajo pois markkinoilta.
- Bering & Company – Suomalaisyritys, joka on hyödyntänyt lohkoketjuteknologiaa muun muassa Vietnamin tuotantoketjujen tehostamiseen maan ruokaturvallisuuden parantamiseksi.
Kuten esimerkeistä saatetaan nähdä, voidaan lohkoketjuteknologialla mullistaa moni ala pysyvästi. Tärkeää on vain osata erottaa, milloin yritys ottaa teknologian tosissaan, ja milloin kyseessä on pelkkä myyntipuhe.
Lohkoketjuteknologian tulevaisuus
Koska kyseessä on niin lupaava ja monipuolinen teknologia, on helppo ajatella, ettei sen yleistymistä voi pysäyttää. Puolueeton, kaikille luotettava järjestelmä, jolla moni eri prosessi tehdään halvemmaksi ja nopeammaksi – tätähän meistä jokaisen tulisi tukea!
Aivan näin asiat eivät kuitenkaan ole. Kun markkinoille tulee toimija, joka mahdollisesti poistaisi korruptoituneiden ja upporikkaiden kolmansien osapuolten tarpeen, eivät nämä osapuolet tästä pidä.
Lohkoketjuteknologian nousukiitoa on pyritty jarruttelemaan eri tavoin. Keskuspankit ovat aloittaneet lakijuttuja teknologiaa hyödyntäviä kryptovaluuttoja vastaan, vedoten siihen, että niiden anonymiteetti mahdollistaa rikollisen toiminnan.
Samaa voitaisiin toki sanoa vaikkapa kullasta, mutta tämä on pankkiirien itsensä suosiossa.
Kulta ei myöskään ole suoranainen uhka keskuspankkien ajamalle sähköiselle yhteiskunnalle, jossa valuutan luonnin monopoli on yhä pankkien hallussa, mutta tieto jokaisesta ostoksesta voidaan säilöä ja myydä muille suuryhtiöille (kuten Googlelle) käyttäjän tätä tietämättä.
Koronakriisin myötä luotto suurimpiin valuuttoihin on vieläkin alempana, kuin vuoden 2008 finanssikriisin aikoihin. Loputon valuutan velaksi luonti ei kuulosta luotettavalle tavan kansalaisille, jotka eivät saa tyhjästä miljarditukia ja joiden kontolle verojen maksu jää.
Epäluottamus on johtanut toiseen kryptovaluuttahuippuun, joka on vahvistanut Bitcoinin ja lohkoketjuteknologian asemaa huomattavasti. Kun lasku seuraavan kerran virtuaalivaluutan kurssissa sitten tulee, on yhä todennäköisempää, että sijoittajat suhtautuvat tähän eräänlaisena alennusmyyntinä – ei kryptovaluuttojen loppuna.
Koska kryptovaluutat ovat lohkoketjuteknologian suurin oikean elämän käyttökohde, määrittää niiden nauttima suosio ja luottamus laajalti myös koko lohkoketjuteknologian maineen ja tulevaisuuden. Saa nähdä, onnistuvatko pankit vielä jollain tapaa kehityskulun pysäyttämään.
Lohkoketjuteknologia pähkinänkuoressa
Lohkoketjuksi kutsutaan jotakin arvokasta tietoa sähköisissä ”lohkoissa” säilövää, hajautettua tietokantaa. Hajautuneisuus tarkoittaa, ettei järjestelmän hallinnoinnista vastaa mikään yksi taho, vaan tietoja voi todentaa ja tarkastella kuka tahansa.
Avoimuuden tuomat mahdolliset uhkat on ratkaistu kryptografialla, minkä ansiosta lohkoihin listatuista tiedoista ei voi saada mitään henkilökohtaista selville. Lohkojen tietoja ei myöskään voida muuttaa jälkikäteen, mikä tekee säilötyistä tiedoista luotettavia.
Lohkoketjuteknologia tunnetaan tyypillisesti kryptovaluuttojen perustana, mutta teknologiasta on myös moneen muuhun. Sillä voidaan yksinkertaistaa ja nopeuttaa monia arjen toimintoja, sillä lohkoketju poistaa erillisen kolmannen osapuolen tarpeen.
Kyseessä on uusi teknologia, joka pitää sisällään huiman potentiaalin. Yleistymisestä saattaa hyötyä rahallisesti esimerkiksi sijoittamalla lupaaviin, lohkoketjua innovatiivisesti hyödyntäviin yrityksiin tai kryptovaluuttoihin.
Tee kryptoverotuksesta helppoa!
Kryptoverotus.fi tekee kryptosijoittajan elämästä helpompaa! Kryptoverotus.fi palvelun avulla vähennät veroilmoituksen tekemisen tuskaa ja voit unohtaa Excelien pyörittelemisen.
Usein kysytyt kysymykset:
Lohkoketju on hajautettu tietokanta, jossa jotakin arvokasta tietoa säilötään sähköisin ”lohkoin”. Se poikkeaa tyypillisistä tietokannoista sillä, että järjestelmää hallinnoi ja uusien tietolohkojen lisäämisen vahvistaa osallistujien joukko itse – ei mikään tietty taho.
Ensimmäinen tunnettu esitys lohkoketjuteknologiasta löytyy vuodelta 1991, tutkijoiden Stuart Haber ja W. Scott Stornetta laatimasta akateemisesta työstä.
Lohkoketjuteknologialla säilöä voidaan monenlaisia tietoja. Tämä mahdollistaa esimerkiksi äänestyksen, rahansiirrot, maaomistajuuden todistukset sekä vuokrauksen ilman tarvetta luotettavuuden varmentavalle kolmannelle osapuolelle, kuten lakimiehelle.
Lohkoketjuteknologia ei vielä ole yleistynyt merkittävästi päivittäisissä rahansiirroissa. Jotkin verkkokaupat saattavat tarjota mahdollisuuden tilausten maksuun kryptovaluutalla. On myös yrityksiä, jotka ovat hiljattain alkaneet kartoittamaan mahdollisuuksia lohkoketjuteknologian hyödyntämiselle omassa toiminnassaan, mutta tämä on yhä laajalti kehittämisvaiheessa.
Lohkoketjuteknologian mahdollisuudet ovat huimat ja monimuotoiset. Sen nauttima maine ja luottamus tulee mitä todennäköisimmin kasvamaan yhdessä kryptovaluuttojen kanssa. Tulevaisuus näyttää suurimmilta osin valoisalta.