Virtuaalivaluutta – esittely & yhteenveto

Vuosi 2017 oli virtuaalivaluutoille todellista laajemman läpimurron aikaa.

Bitcoinin kurssi kipusi ennenäkemättömiin lukemiin, mikä lisäsi kiinnostusta digitaalisia valuuttoja kohtaan entisestään myös tavallisten tallaajien keskuudessa.

Siinä missä kryptovaluuttoja ehkä aiemmin pidettiin lähinnä rajatun nörttipiirin erikoisena harrastuksena, ovat ne tätä nykyä huomattavasti aiempaa tutumpia myös sellaisille ihmisille, jotka eivät ole erityisen teknologiaorientoituneita. Tästä ovat pitäneet huolen aihepiiriä koskeva laaja uutisointi sekä muu mediahuomio.

Mittavasta näkyvyydestä huolimatta virtuaalivaluuttojen syvin olemus on vielä visusti hämärän peitossa valtaosalle ihmisistä.

Mitä nämä digitaaliset valuutat loppujen lopuksi oikein ovat? Mistä ne ovat käyttöömme ilmestyneet, miten niitä saa itselleen ja mitä niillä voi tehdä?

Tältä sivulta löydät:

Virtuaalivaluutan terminologia

Virtuaalivaluutta, digitaalinen valuutta, kryptovaluutta… Vuosikymmenen kiinnostavimpiin kuuluvalle ilmiölle piisaa nimiä.

Termi kryptovaluutta (englanniksi cryptocurrency) tulee suoraan sanasta kryptografia, joka puolestaan tarkoittaa näiden valuuttojen turvallisuuden perustana olevaa salakirjoitustekniikkaa.

Digitaalinen valuutta ja virtuaalivaluutta puolestaan ovat ylimalkaisempia käsitteitä, joilla voidaan viitata kaikkiin digitaalisissa muodoissa oleviin ei-fyysisiin valuuttoihin – oli niillä sitten tekemistä kryptografian kanssa tai ei.

Erityisesti virallisissa yhteyksissä suositaan sanan virtuaalivaluutta käyttöä. Erilaisista virtuaalivaluutoista käytetään toisinaan myös nimitystä vaihtoehtovaluutat (englanniksi altcoins).

Mitä virtuaalivaluutat käytännössä ovat?

Bitcoinin ja monien muiden kryptovaluuttojen synnyn taustalta löytyy ajatus turvallisen valuutan luomisesta: haluttiin luoda raha, jota pankit tai valtiot eivät voisi hallita.

Näiden valuuttojen arvo määräytyykin puhtaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Markkinoihin vaikuttavat valuutan suosion lisäksi sen enimmäismäärä, louhinnan kustannukset sekä kierrossa olevien rahojen määrä.

Poikkeavasta lähtökohdasta huolimatta kyseessä on kaupankäynnin väline siinä missä perinteisenkin valuutan tapauksessa. Erona on kuitenkin se, ettei virtuaalivaluutta ole pankkien tai valtioiden omistuksessa, vaan siitä vastaavat ihmiset itse.

Virtuaalivaluutta ei myöskään ole sidoksissa käyttäjänsä henkilötietoihin ja sen kehittämisellä onkin pyritty turvallisempaan ja anonyymimpään rahaliikenteeseen.

Kutakin kryptovaluuttaa voi useimmiten syntyä vain ennalta määrätty, rajallinen määrä. Valuutan arvo ei siis voi heikentyä sen vuoksi, että aina vain lisää rahaa ilmestyisi tyhjästä.

Virtuaalivaluutta on ainoastaan digitaalisessa muodossa esiintyvää rahaa, jota syntyy yleensä louhimalla.

Käytännössä louhiminen on valuuttasiirtojen käsittelyä ja verkon toiminnan turvaamista tietokoneen laskentatehoa hyödyntämällä.

Koko kryptovaluuttojen olemassaolo perustuu tähän hajautettuun laskentaan ja louhijat ovat vapaaehtoisia, tavallisia ihmisiä, jotka saavat louhinnasta ikään kuin palkaksi louhimaansa valuuttaa. Kun louhija antaa tietokoneensa resursseja siirtoverkon käytettäviksi, kone sekä suorittaa muiden valuutan käyttäjien tekemiä rahansiirtoja että varmentaa aikaisemmin tapahtuneet siirrot.

Tätä verkkoa eli hajautettua kirjanpitotietokantaa, johon jokainen kryptovaluutalla tallentunut rahansiirto on tallentunut, kutsutaan lohkoketjuksi.

Erilaisia kryptovaluuttoja

Vuonna 2009 liikkeelle laskettu bitcoin on eittämättä virtuaalivaluutoista kaikkein kuuluisin, ja tähän päivään mennessä varmasti ainakin sanana tuttu jokaiselle maailman menoa seuraavalle.

Bitcoinin lisäksi virtuaalimaailmaan mahtuu kuitenkin lukuisia muitakin valuuttoja ja uusia tulokkaita myös kehitellään jatkuvasti – periaatteessa kun kuka tahansa voi perustaa oman virtuaalivaluutan.

Asiantuntijat arvelevatkin, ettei bitcoin jää ainoaksi menestystarinaksi kryptovaluuttojen saralla: jokusen vuoden kuluttua sen markkina-arvon saattaa hyvinkin ylittää jokin toinen arvonsa moninkertaistanut virtuaalivaluutta.

Tältä kantilta erityisen kiinnostavia valuuttoja ovat muun muassa litecoin, monero ja ripple.

Virtuaalivaluutan historiaa

Moni elää siinä käsityksessä, että kunnia kryptovaluutan ja lohkoketjuteknologian kehittämisestä kuuluisi yksinomaan bitcoinin keksijälle.

Tämä ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa.

Todellisuudessa ajatus digitaalisesta vaihdon välineestä on elänyt osapuilleen yhtä kauan kuin internetkin ja ensimmäisenä tämän ajatuksen toi ilmoille yhdysvaltalainen tietojenkäsittelyopin tutkija David Chaum jo vuonna 1982.

Chaumin alkuperäinen hahmotelma digitaalisesta rahasta oli jokseenkin yksinkertainen, mutta perusperiaatteiltaan se vastaa hyvin pitkälti nykyisin käytössä olevia virtuaalivaluuttoja.

Nykyaikaisista kryptovaluutoista poiketen tarkoituksena kuitenkin oli, että valuuttasiirroista olisi vastannut jokin nimetty taho hajautetun laskennan sijaan.

Ensimmäiset konkreettiset yritykset digitaalisen rahan luomiseen ovat nekin Chaumin tekosia, sillä mies perusti sähköiseen rahaan erikoistuneen DigiCash-yrityksen vuonna 1990. Joitakin osa-alueita yrityksen toiminnasta myytiin eteenpäin sen ajauduttua konkurssiin jokunen vuosi myöhemmin ja Chaumin kehittelemää teknologiaa hyödynnetään vielä tänäkin päivänä rahansiirtojen salauksessa.

Virtuaalivaluutan kehityksen pioneerina toimineen David Chaumin lisäksi myös useat muut tahot ovat vuosien varrella edesauttaneet myöhemmin keksityn bitcoinin syntyä.

Esimerkiksi valuutan taustalla oleva lohkoketjuteknologia on sekin hahmoteltu jo aivan 1990-luvun ensimmäisinä vuosina. Ensimmäisen nykymuotoisen kryptovaluutan – bitcoinin – keksinyt Satoshi Nakamoto ei siis loihtinut lopputulosta tyhjästä, vaan taustalta löytyy todellisuudessa niin vuosikymmenten mittainen tutkimustyö kuin useampi epäonnistunut kokeilukin.

Salaperäisenä pysytelleen Satoshi Nakamoton henkilöllisyys on mysteeri vielä tänäkin päivänä.

Nimimerkin takana piilottelevasta henkilöstä tai useamman henkilön muodostamasta ryhmästä on esitetty lukuisia arvauksia ja teorioita, mutta varmuutta asiaan ei ole saatu.

Nakamoto on kertonut aloittaneensa bitcoinin kehityksen vuonna 2007 ja jo seuraavana vuonna muuan kryptografiaa käsittelevällä postituslistalla nähtiin keksintöä esittelevä niin sanottu ”white paper”.

Varsinaisena bitcoinin syntymäpäivänä pidetään kuitenkin tammikuun kolmatta päivää vuonna 2009, jolloin päivänvalon näki valuutan lohkoketjun ensimmäinen lohko.

Samaisena vuonna julkaistiin myös kaikkien aikojen ensimmäinen bitcoinin louhintaan soveltuva ohjelmisto, Bitcoin-Qt.

Useat eri tahot alkoivat nopeasti bitcoinin julkaisun jälkeen kehittää omia kryptovaluuttaversioitaan ja tätä nykyä erilaisia virtuaalivaluuttoja onkin olemassa liki 2000 kappaletta.

Lohkoketjuteknologia on niin ikään kehittynyt eteenpäin sitten bitcoinin synnyn: niin sanottua toisen sukupolven blockchain-teknologiaa edustaa muun muassa vuonna 2015 julkaistu Ethereum tietojenkäsittely-ympäristö sekä sen ether-niminen kryptovaluutta, uusinta kolmannen sukupolven teknologiaa puolestaan Cardano-projekti sekä sen sisällä toimiva ADA-niminen kryptovaluutta.

Virtuaalivaluutan ostaminen & myynti

Kryptovaluuttaa voi useimmiten hankkia louhimalla, mutta käytännössä se ei välttämättä ole tavalliselle tietokoneen käyttäjälle varteenotettava vaihtoehto.

Otollisinta aikaa uuden kryptovaluutan louhimiseen ovat sen olemassaolon alkuvaiheet, jolloin valuuttaa syntyy paljon ja louhiminen on vielä taloudellisesti kannattavaa myös ilman erillistä laitteistoa ja jonkun muun maksamaa sähkölaskua.

Esimerkiksi bitcoinin tai litecoinin louhimisesta haaveileva on tässä vaiheessa auttamattomasti myöhässä, sillä mitä suurempi osa valuutan kokonaismäärästä on löydetty, sitä haastavampaa ja hitaampaa louhiminen on.

Siksi järkevintä onkin monessa tapauksessa louhimisen sijaan yksinkertaisesti ostaa virtuaalivaluuttaa.

Helpoin tapa aloittaa sijoittaminen on sijoittaa kurssiin. Näin teet rahaa kurssin noustessa, mutta et tarvitse valuuttalompakkoa tai louhimista.

Suosittelemme:

Sijoita virtuaalivaluuttaan

Ammattimainen sivusto

  • 25 % ensitalletusbonus
  • 16 € ilmaiseksi, kun vahvistat puhelinnumeron
  • Siisti & selkeä sivu
Sijoita nyt
Osta virtuaalivaluuttaa

Hurja talletusbonus

  • 40 % ensitalletusbonus
  • Selkeä suomenkielinen sivusto
  • Kattava valuuttavalikoima
Sijoita nyt
Muista, että sijoittamisessa on pääoman menettämisen riski. Sijoita maltilla.

Virtuaalivaluutan ostamiseen ja myymiseen on tavallisesti kolme vaihtoehtoa.

1. Asioiminen suoraan yksityishenkilön kanssa

Tämä tapa on kaikkein simppelein, jos vain onnistuu löytämään sopivan myyjän tai ostajan. Virtuaalivaluutan myymiseen liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä, sillä valuutoille on ominaista se, että siirrot ovat peruuttamattomia.

Kun valuuttaa on siirretty ostajalle, ei sitä siis useinkaan voi enää millään keinoin saada takaisin. Myydessä on siis ennen siirron tekemistä syytä varmistua siitä, että maksu on varmasti ja lopullisesti suoritettu.

2. Välityspalvelu

Netissä toimii useita välityspalveluita, joiden kautta virtuaalivaluuttaa voi sekä ostaa itselleen että myydä pois.

Välityspalvelut perivät palveluksistaan välityspalkkion, joten virtuaalivaluutan ostaminen ja myyminen tulee tällä tavoin kalliimmaksi kuin suoraan yksityishenkilön kanssa asioidessa.

Toisaalta tunnettua ja luotettavaa välityspalvelua käyttämällä välttyy kauppakumppanin etsimisen vaivalta ja huijatuksi tulemisen riskiltä.

Virtuaalivaluutan välitys tarkoittaa käytännössä sitä, että ostaja tekee välityspalvelulle toimeksiannon ja palvelu puolestaan ostaa tämän puolesta valuuttaa muilta asiakkailta tai kryptovaluuttapörssistä. Näin ostaja saa haluamaansa valuuttaa itselleen. Mikäli kyse on valuutan myynnistä, sama kuvio toimii tietysti toiseen suuntaan.

3. Kryptovaluuttapörssi

Kryptovaluuttapörssit eli virtuaalivaluutan vaihtopaikat ovat verkkopalveluita, joiden kautta erilaisia virtuaalivaluuttoja voi ostaa, myydä ja vaihtaa.

Sijoittajille pörssi on paras vaihtoehto, sillä monien virtuaalivaluuttojen kurssit voivat heitellä yhden ja saman päivän aikana roimastikin ja sopivan ostotarjouksen tekemällä haluamaansa valuuttaa voi saada edullisestikin.

Katso luotettavat kauppapaikat esim. ethereumiin löydät täältä.

Kryptovaluuttapörsseillä on velvollisuus tarkistaa asiakkaidensa henkilöllisyys, joten ennen kuin kauppoja pääsee tekemään, on vaihtopalveluun lähetettävä kuva henkilöllisyystodistuksesta sekä laskusta, josta käy ilmi oma osoite.

Ostajien ja myyjien välillä kaupankäynti on kuitenkin täysin anonyymiä.

Mihin virtuaalivaluuttaa voi käyttää?

Virtuaalivaluutta on luotu vaihdon välineeksi siinä missä perinteiset kolikot ja setelitkin, mutta lähikaupan maito-ostoksia ei ainakaan vielä toistaiseksi ole mahdollista hoitaa sen turvin.

Mitä virtuaalivaluutalla sitten oikeastaan tekee?

Vaikka erilaiset kryptovaluutat ovatkin hyväksyttyjä maksuvälineitä vielä verrattain harvassa tilanteessa, kasvaa etenkin bitcoinit maksutavaksi hyväksyvien yritysten määrä jatkuvasti.

Netistä voi tätä nykyä ostaa miltei mitä tahansa bitcoineja käyttäen ja myös Amazonin ja eBayn kaltaiset jätit ovat ilmoittaneet harkitsevansa kryptovaluutan lisäämistä maksutapojensa joukkoon.

Suomessakin toimii jo useita kymmeniä yrityksiä, jotka hyväksyvät virtuaalivaluutan maksutapana.

Bitcoineilla voi ostaa kotimaasta niin elektroniikkaa, kirjoja, lentolippuja kuin pianojakin ja nämä toimivat vain muutamana esimerkkinä mittavista mahdollisuuksista.

Tulevaisuudessa ostosten teko virtuaalivaluuttaa käyttäen yleistyy mitä luultavimmin entisestään yhä useampien yritysten lähtiessä mukaan trendiin.

Sijoittaminen

Virtuaalivaluutta käy nykyisin maksuvälineenä monessa paikassa, mutta monelle kryptovaluuttaa ostavalle kyseessä on ennen kaikkea sijoituskohde.

Erityisesti bitcoinin ja sen ennätyksellisen arvonnousun näkyminen mediassa on saanut teknologiaan perehtyneiden lisäksi myös perinteisempää sijoitustoimintaa harrastavat kiinnostumaan kryptovaluuttaan sijoittamisesta.

Esimerkiksi osakkeisiin sijoittavalle tämä onkin hyvä tapa hajauttaa sijoituksia, sillä osakemarkkinat ja virtuaalivaluutta eivät ole riippuvaisia toisistaan.

Sijoittaminen onnistuu helpoiten kryptovaluuttapörssin eli vaihtopalvelun kautta. Vaihtopalvelut soveltuvat myös rahan säilytykseen, joten sijoittaja ei välttämättä tarvitse erillistä virtuaalivaluuttalompakkoa.

Asiallisen ja luotettavan vaihtopalvelun valintaan on kuitenkin syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Vaikka viime vuodet ovatkin olleet monien kryptovaluuttojen kulta-aikaa, kannattaa sijoittamisesta haaveilevan muistaa, että kyseessä ovat vielä varsin uudet keksinnöt. Kokeilulliseen vaihtoehtovaluuttaan liittyy erilaisia riskejä niin teknologisella, poliittisella, sosiaalisella kuin taloudellisellakin tasolla, joten varmasta sijoituskohteesta ei ole kyse.

Virtuaalivaluuttaan kannattaakin sijoittaa rahaa vain sen verran, että sijoituksensa on valmis ikävimmässä mahdollisessa tapauksessa myös menettämään.

Virtuaalivaluutan verotus

Kryptovaluuttaa käyttävän ja siihen sijoittavan on tärkeä muistaa, että sijoituksella tehdyistä tienesteistä on maksettava verot. Verokarhu haluaa osansa myös louhinnasta saaduista tuloista. Verotusta koskevista säädöksistä on hyvä olla perillä jo etukäteen, jotta harmillisia yllätyksiä ei tulisi vastaan matkan varrella.

Verohallinto ei toistaiseksi pidä mitään virtuaalivaluuttaa oikeana eli virallisena valuuttana. Toisaalta virtuaalivaluutat eivät verottajan silmissä ole myöskään arvopapereita tuloverolaissa tarkoitetulla tavalla. Virtuaalivaluuttaa pidetään tämän vuoksi tuloverolakia soveltaessa luonteeltaan ”muuna, erikseen määrittelemättömänä ja sen käyttäjien välisenä sopimuksena”.

Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä? Sijoittajien harmiksi sitä, ettei tappiollisia kauppoja voi vähentää verotuksessa.

Virtuaalivaluutan käytöstä saatu tulo verotetaan Suomessa pääomatulona ja louhimalla saatu virtuaalivaluutta puolestaan ansiotulona.

Arvo määräytyy sen mukaan, mikä valuutan kurssi on ollut käytön tai louhinnan tapahtuessa.

Käytetty kurssi kannattaakin ottaa itselleen ylös verottajaa varten virtuaalivaluuttaa sijoitusmielessä ostaessa.

Virtuaalivaluutalla tehdyt tienestit tulee ilmoittaa verottajalle oma-aloitteisesti veroilmoituksella ja verojen maksu tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun virtuaalivaluutta muuttuu perinteiseksi valuutaksi.

Jos virtuaalivaluuttaa käyttää maksuvälineenä verkkokaupassa, on syytä ottaa huomioon, että osto realisoi valuutan mahdollisen arvonnousun verottamisen pääomatulona.

Jos siis olisit vaikkapa bitcoinin alkutaipaleella ostanut kyseistä valuuttaa 1 000 eurolla ja ostaisit nyt 10 000 euron arvoisen tuotteen näitä samaisia, arvonsa moninkertaistaneita bitcoineja käyttämällä, olisi sinun maksettava arvonnousun aiheuttamasta tuotosta veroa samaan tapaan kuin jos vaihtaisit ostokseen käyttämäsi rahat euroiksi.

Verokarhun kynsiltä ei siis välty shoppailemalla perinteiseksi rahaksi vaihtamisen sijaan.

Tulevaisuuden näkymiä

Virtuaalivaluuttamarkkinoilla tilanteet muuttuvat nopeasti ja kurssien heilahtelu puoleen ja toiseen kuuluu asiaan.

Bitcoinin käsittämätöntä menestystä olisi tuskin kukaan osannut ennustaa sen alkutaipaleella ja vuonna 2017 nähty nousukiito puolestaan päättyi valuutan arvon rankkaan laskuun vuoden 2018 alkaessa.

Kryptovaluutoilla on tehty omaisuuksia, mutta niin on tappioitakin. Tällä hetkellä vaihtoehtovaluutat kuitenkin kiinnostavat yhä laajempaa ihmisjoukkoa ja erilaisten vaihtoehtojen määrä jatkaa varmasti nousuaan tulevaisuudessakin.

Myös käyttömahdollisuuksien voi odottaa monipuolistuvan entisestään. Virtuaalivaluutat ovat mitä ilmeisimmin tulleet jäädäkseen.

Uusia virtuaalivaluuttoja ilmestyy netin syövereihin jatkuvasti samalla, kun vanhoja kuolee pois.

Vaikka kuka tahansa voi luoda oman virtuaalivaluuttansa, vain harva kokeilu saa tarpeeksi kannatusta ja käyttäjiä, jotta se selviäisi olemassaolonsa ensimmäisistä kriittisistä kuukausista.

Säännöllisin väliajoin pinnalle kuitenkin pulpahtelee sellaisia uusia kryptovaluuttoja, joissa todella on potentiaalia perinteisen rahajärjestelmän ja pankkien haastamiseen. Kiehtova muutos jatkaa vääjäämättä voitokasta kulkuaan.