Älysopimukset eli englanniksi Smart Contracts ovat saaneet viime aikoina runsaasti huomiota. Älysopimukset kytkeytyvät vahvasti lohkoketju- ja kryptovaluuttamaailmaan ja siksi aihe onkin tärkeä varsinkin kryptovaluuttasijoittajien kannalta. On tärkeää tietää miten potentiaalinen sijoitus- tai käyttökohde käytännössä toimii ja onko kyseisen kohteen tulevaisuuden näkymät millä mallilla.
Mitä älysopimukset ovat?
Älysopimukset ovat lohkoketjuun tallennettuja koodeja, jotka nimensä mukaisesti noudattavat kahden eri osapuolen välille solmittuja sopimuksia. Älysopimukseen voidaan ohjelmoida erilaisia sääntöjä ja ehtoja, joita älysopimus noudattaa automaattisesti. Sopimukseen voidaan sisällyttää jopa rangaistuksia, jotka älysopimus laittaa toteen, jos jompi kumpi sopimuksen osapuoli ei noudata sopimusta. Kun ehdot on kerran syötetty lohkoketjuun, ovat ne sen jälkeen muuttumattomia.
Älysopimusten yksi suurin hyöty on se, että niillä pystytään karsimaan turhat kolmannet osapuolet pois, joka auttaa nopeuttamaan sopimusten toteutumista ja samalla älysopimukset auttavat karsimaan turhia kuluja, joita normaalisti kolmansista osapuolista syntyy (esim. kaupanvahvistuskulut).
Jotta voit ymmärtää paremmin älysopimusten toimintaa, suosittelemme perehtymään paremmin lohkoketjuteknologiaan tästä linkistä.
Älysopimusten hyödyt listattuna:
- Luotettavuus. Lohkoketjuun syötetyt ehdot ovat muuttumattomia. Kun ne kerran luodaan, niitä ei voi enää muuttaa.
- Ajan ja rahan säästäminen. Älysopimukset karsivat turhat kolmannet osapuolet pois. Tämä säästää runsaasti aikaa ja samalla myös laskee kuluja.
- Turvallisuus. Älysopimus toimii lohkoketjuteknologian avulla ja palvelut ovat hajautettuja. Tietoja ei säilö tai ylläpidä yksi tietty taho yhdessä tietyssä paikassa.
- Automatisointi. Älysopimukset toimivat täysin automatisoidusti sopimuksen ehtojen pohjalta. Tämä poistaa virheet, ja viiveet.
- Tehokkuus. Kaikki yllä olevat hyödyt lisäävät älysopimusten tehokkuutta.
Älysopimusalustat
Tänä päivänä lohkoketjumalleja on olemassa jo useita erilaisia. Esimerkiksi Bitcoinin lohkoketjuteknologia on jo melko vanhanaikaista verrattuna uudempiin, toisen ja kolmannen sukupolven lohkoketjuteknologioihin. Bitcoinin lohkoketju on melko hidas ja vaatii runsaasti fyysistä louhimista tietokoneilta, kun taas uudemmat lohkoketjut pystyvät tekemään valtavan määrän transaktioita hyvin lyhyessä ajassa, eivätkä ne vaadi fyysisiä louhintalaitteita. Varsinkin ympäristöystävällisyyden näkökulmasta tämä on iso asia (Bitcoinin louhinta kuluttaa valtavan määrän sähköä).
Eri kategoriat – Valuutat, platformit ja tokenit
Mitä tulee kryptovaluuttojen eri kategorioihin, jaetaan kryptovaluutat kolmeen eri ryhmään. Näitä ryhmiä ovat valuutat, platformit ja tokenit. Valuuttaryhmään kuuluvat mm. Bitcoin, Bitcoin Cash ja Litecoin, jotka ovat varta vasten maksujärjestelmäksi luotuja.
Platform-kategoriaan kuuluvat taas mm. Ethereum, NEO ja EOS. Platformit ovat huomattavasti monipuolisempia kuin valuutta-kategoriaan kuuluvat, koska ne ovat kokonaisia ekosysteemejä ja ohjelmointialustoja, jotka mahdollistavat huomattavasti enemmän. Näiden platformien päälle pystytään rakentamaan juurikin tämän artikkelin pääotsikossa mainittuja älysopimuksia ja defi-palveluja.
Kolmas kategoria on tokenit, jotka ovat riippuvaisia edellä mainituista platformeista. Tokenit ovat nimittäin platformin lohkoketjun sisälle rakennettuja kryptovaluuttoja, jotka pohjautuvat täysin siihen alustaan, mihin ne on luotu. Näin myös kyseisen kryptovaluutan arvo on riippuvainen platformin menestyksestä. Tokeneja ei ole tarkoitettu valuutta-kategoriaan kuuluvien kryptovaluuttojen tapaan maksuvälineiksi, vaan ne on pikemminkin suunniteltu kryptovaluutoiksi, joiden avulla voidaan siirtää arvoa hajautettujen sovellusten sisällä, jotka on luotu platformeille.
Älysopimusten kannalta tartumme tässä artikkelissa kiinni keskimmäiseen kategoriaan eli platformeihin, koska ainoastaan kyseisen kategorian avulla voidaan luoda älysopimuksia. Jokaisella eri platformilla (Ethereum, EOS jne.) on omat sääntönsä, joiden pohjalta älysopimuksia luodaan. Tällä hetkellä platformeista selkeästi ykkönen on Ethereum ja seuraavat platformit ovat kaukana Ethereumin takana. Tämä onkin osasyy siihen, miksi Ethereumin kurssi on menestynyt paremmin kuin muiden platform-pohjaisten kryptovaluuttojen.
Ethereumin valtti platfrom-maailmassa on se, että hajautettujen sovellusten ja älysopimusten rakentaminen Ethereumin alustalla on pyritty tekemään mahdollisimman helppoa. Ethereumilla onkin oma Solidity-kielensä, joka tukee pelkästään Ethereumia. Nykyään uudemmat platformit saattavat toki tukea jo useita eri ohjelmistokieliä, jonka myötä Ethereum jää tässä kohtaa hieman muita jälkeen. Tämä ei välttämättä tule kuitenkaan kaatamaan Ethereumia, koska Ethereumin teknologinen kehitys on huikeaa verrattuna muihin platformeihin.
Missä älysopimuksia voidaan käyttää?
Älysopimusten käyttömahdollisuudet ovat laajat. Älysopimuksia voidaan käyttää rahan ja tiedon siirtämiseen, erilaisten sopimusten luomiseen ja ylläpitämiseen, joihin on aiemmin tarvittu kolmansia osapuolia, jotka vahvistavat ja huolehtivat sopimusten noudattamisesta. Asuntokaupoissa kolmas osapuoli on kaupanvahvistaja, jota älysopimusten myötä ei enää tarvita. Näiden älysopimuspohjaisten palveluiden lisäksi älysopimuksia voidaan hyödyntää laina- ja vakuutussopimusten solmimisessa. Useat älysopimukset ovatkin tällä hetkellä lainasopimuspalveluita.
Älysopimuksia voidaan hyödyntää myös esimerkiksi henkilötietojen jakamisessa eri tahojen kanssa. Älysopimusten avulla henkilö voi itse säilöä oman hoitohistoriansa ja päättää kenelle tietonsa jakaa (esimerkiksi sairaalan henkilökunnalle tai muille virastoille tarpeen vaatiessa). Näin hoitohistoria pysyy koko ajan kahden osapuolen välillä eikä tietojen säilöminen tapahdu kolmannen osapuolen kautta. Tämä lisää tietoturvallisuutta, eivätkä tiedot pääse vääriin käsiin.
Älysopimukset ovat käytössä myös joissakin uusissa vedonlyöntipalveluissa. Vedonlyönnissä veikkaukset ovat älysopimusten avulla automatisoituja ja jos veikkaaja arvaa tuloksen oikein, älysopimus maksaa automaattisesti veikkaajalle voittamansa summan. Tässäkin tilanteessa vedonlyöntialusta noudattaa älysopimukseen kirjattuja ehtoja ja sääntöjä ja se pyörii täysin automaattisesti niiden pohjalta. Kolmatta osapuolta ei tarvita esimerkiksi maksuliikenteen toteuttamiseen.
Älysopimukset muokkaavat maailmaa
Maailma digitalisoituu koko ajan enemmän ja enemmän. Runsaassa kymmenessä vuodessa lohkoketjuteknologia on kehittynyt valtavasti. Ollaan tultu pitkälle niistä päivistä kun Bitcoin luotiin ja lohkoketjuteknologia nousi esiin. Lohkoketjuteknologian kehittyminen onkin mahdollistanut runsaassa kymmenessä vuodessa valtavasti, joten on mielenkiintoista seurata, miten sen mahdollistavat älysopimukset ja palvelut kehittyvät ja laajenevat lähitulevaisuudessa. Saatika mitä kaikkea on luvassa seuraavien kymmenen vuoden aikana jos nyt jo kymmenessä vuodessa ollaan päästy näin valtavia askeleita eteenpäin lohkoketjuteknologian kanssa?